Nauhojen ihmeellinen maailma

Tutustuin käsintehtyihin nauhoihin ensi kerran viime syksynä, kun sain kokeilla ystävien opastuksella lautanauhan ja pirtanauhan tekemistä. Tänä keväänä mieheni teki ystävällisesti minulle laudat pahvista ja pääsin tekemään ensimmäisen pätkän lautanauhaa kotona, ihan vain avaimenperäksi tai koristeeksi johonkin. Päättely sitten jäi moneksi viikoksi, kunnes vihdoin lauantai-iltana sain päät palmikoitua televisiota katsellessa. Tadaa!


Nauhan päättely tapahtui ikioman nauhapirran onnellisessa odotuksessa. Nauhakirjoja on haettu kirjastosta ja lankakeriä kasattu pöydän nurkalle odottamaan. Eilen sunnuntaina sitten vihdoin sain sen! Tänään päivä on harmaa ja niin ovat kuvatkin. Kaunis tuo silti on, ikioma pirtani!


Eilen kävin myös Seurasaaressa, jossa oli Käsityön päivät ja Riikan markkinat. Ihanat myyntikojut ja museon oma kauppa asettivat lukemattomia houkutuksia. Ihastuin erityisesti Lankadontin kojuun ja porilaisen Kannon tilan tuotteisiin. Vaikka yritän nyt kovasti hillitä uusien lankojen ostamista, niin mukaan tarttui vyyhti ruskeaa suomenlampaan villalankaa.


Lanka on muuten yllättävän pehmeää! Se saa kuitenkin jäädä vielä odottamaan ideoita. Minua odottaa nyt iso läjä rikkinäisiä villasukkia. Olen niin huono parsimaan, että edessä taitaa olla uusien sukkaosien tekeminen ehjiin varsiin...